Olen tässä viime päivät, kuukaudet ja vuodet kovasti pohtinut, mikä minusta tulisi isona. Minkä toisen ammatin opiskelisin, jonka senkin voisin muutaman vuoden päästä todeta olleen virhe.
Varhaiskasvatuksen opettaja en ole ikuisesti. Kamala työmäärä suhteutettuna huonoon palkkaan ja siihen päälle vielä henkilökohtainen mielipiteeni siitä, miten nykylapset kasvatetaan pumpulissa.
Sosionomin koulutuksellani voisin työskennellä muuallakin päiväkodin lisäksi, mutta en usko, että mikään niistä olisi yhtään nykyistä parempi paikka. Ainakaan ennen kuin moni asia muuttuisi.
Mutta onko maailmassa enää yhtäkään hyvää ammattia? Onko semmosta työtä, jossa ei yhtä ihmistä vaadittaisi tekemään seitsemän ihmisen hommia paskalla palkalla? Vai pitääkö vaan tyytyä kohtaloonsa ja ajatukseen, että täydellistä työtä ei olekaan?
Vai onko liikaa vaatia työtä, joka olisi samaan aikaan arvostettu, mukavaa ja siitä tienaisi sopivasti suhteutettuna työn määrään? Ja ei, en kaipaa työtä, jossa saisi vaan ottaa lungisti ja rikastua. Olen kyllä aivan valmis oikeasti tekemään hommia, kunhan palkka on oikeudenmukainen.
 |
| Meillä on töissä ihan mahtava tiimi. Vielä mahtavamman siitä tekee se, että tehdään usein melkein mahdottomasta mahdollista. Ollaan supernaisia! Tämän kuvan liimasin vessan seinään, jotta me muistetaan, että työsuhde-edut on kohdallaan ;) |
